Lempikahvini töissä on puolimukillista tavallista paahtoa ja espresso siihen päälle, näin saan juuri sopivan sekoituksen. Meillä on suurena etuna työpaikan kahvikone joka jauhaa pavut jokaiseen kupilliseen, ja näin ollen saan tuoretta, loistavaa kahvia joka päivä.
Kahvimukilliseni toimii myös läsnäoloni mittarina, niinä hetkinä kun olen läsnä, osaan katkaista tavallisen paahdon juuri oikeaan aikaan, ja täyttää loput espressolla, kun taas tänään huomasin mieleni olleen aivan jossain muualla ja kahvikuppini täyttyi tavallisesta paahdosta, ja espressolle ei jäänyt tilaa. Kun katsoin täyttä kahvikuppiani, ja maistelin minulle hiukan liian laimeaa kahvia, mietin kuinka olen kuitenkin onnellisessa tilanteessa että tajusin tämänkin asian.
Reagoinko vai olenko aktiivinen itse?
Siitä hetkestä, kun aloitin Mindfulness harjoittelut, on elämän laatu parantunut niin tekemisen kuin mielenkin tasolla. Ennen toimin tekeminen edellä, ajatukset seurasivat perässä, ymmärrys vielä myöhemmin ja yleensä aivan liian myöhään. Niin kuin moni muukin varmasti on tehnyt ja tekee; monesti turhaan ajatuksillani jauhanut menneitä, murehtinut tulevia, monta sanaa olisin ehkä harkinnut, ehkä saattanut jättää jopa sanomatta, monta tekoa olisin tehnyt toisin.
Nykyään olen jo proaktiivisempi, harjoitan siis; aktiivista ja aloitteellista toimintaa, jossa otan vastuuta toiminnoistani sekä tuntemuksistani. Valitsen itse tuntemukseni, suhteeni asioihin, ilmiöihin ja ihmisiin. Pidän vertauksesta jossa mieleni on kuin valtameri, pinnalla voi myrskytä, mutta sisin on aina levollinen ja vakaa.
Mindfulness –harjoittelun tärkeintä antia on itselle ollut juuri tuo reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen kehittyminen ja vaikka kehittyminen on hidasta, joskus tuskastuttavan hidasta, on se niin palkitsevaa että se kannustaa jatkamaan harjoittelua.
Tauot harjoittelussa huomaa, minusta tulee levottomampi, alan etsimään uutta asuntoa, työtä, matkaa, tekemistä mihin vaan ja minne vaan, kun on tylsää ja mieli on levoton. Harjoittelun myötä olen levollisempi, nautin olemisesta joka päivä enemmän, olen läsnä tyttärelleni ja mikä tärkeintä myös itselleni. Mindfulness -harjoitukset tekevät sekä olostani että mielestäni levollisemman, ajatuksistani kirkkaampia, jolloin voin tehdä matkasuunnitelmani hiukan suunnitelmallisemmin, asunnon vaihdon harkitummin, ja kun tiedostan mikä on itselle tärkeää, voi olla, etten tee muutoksia lainkaan.
Mindfulnessilla alaistaitoja
Työssäni Mindfulness -harjoittelun ansiosta olen enemmän läsnä asiakkaalle, työkaverille, tiedostan myös enemmän työni hyvät puolet; joustavat työajat, joustavat loma-ajat, sekä itsenäisen työn. Asiakas aistii puhelimessa, jos teen toisella kädellä muuta, tai ajatukseni harhailevat, kohtaamista ei tapahdu. Asiakaskohtaamisessa tiedostan asiakkaan tunnetilan, tarpeen ja osaan auttaa myös siinä mitä ei ääneen kerrottu.
Olen läsnä työntekemiselle, sille työtehtävälle joka kulloinkin on menossa, en vilkuile tulevia tai jauha menneitä. Otan vastaan muutokset stressaamatta, kun tiedostan niiden olevan samanlaista aaltoliikettä kuin elämä itsessään on, alati muuttuvaa, välillä tulee helpompia ja välillä haastavampia hetkiä.
Muutunhan itsekin vääjäämättä hetki hetkeltä, ja voin tehdä matkan itselleni mahdollisimman mielenkiintoiseksi, ja tällä kertaa taidankin yllättää itseni ja nauttia cappucinon.